J.A.U. YRJÖLÄ

MITÄ TIEDÄN FILA BRASILEIROSTA

Kun Suomen Kennelliitto myönsi minulle brasilialaisen koirarodun Fila Brasileiron arvosteluoikeudet, katson olevani velkaa rodulle jotakin. Jo runsas kaksikymmentä vuotta sitten tutustuin kirjeitse brasilialaiseen kynologiin, Senhor Luciano Cruz de Oliveiraan. Hän oli siirtynyt boksereista rottweilerharrastajaksi. Välitin hänelle Suomesta rottweilernarttupennun. Pentu oli hyvin valittu, siitä tuli aikanaan Brasilian champion. Jo kaksikymmentä vuotta on Senhor Cruz de Oliveira opettanut minua Fila Brasileiron tuntijaksi.

Rodun historia on pitkä ja siihen en puutu. Rodun jalostus on luonollisesti järjestöjohtoista kuten se on rotujen kohdalla, kaikkialla. Tämä asia on varsin sekava ja yritän siitä hieman kertoa saamieni tietoihin perustuvasti. Senhor Cruz de Oliveira on asiantuntija jonka rehellisyyttä minun ei tarvitse kyseenalaistaa.

Brasilian järjestäytynyt kynologinen historia alkaa vuodesta 1922. Sinä vuonna perustettiin Brasilian Kennel Club (BKC). Tämä klubi oli alusta alkaen kansainvälisen Federation Cynologique Internationale (FCI):n jäsenjärjestö. Vuonna 1960, BKC:hen oppositiossa olevat perustivat Sao Paulossa kilpailevan klubin Federagao Cinologica do Brasil (FCB) tätä järjestöä tuki FCI:in kuulumaton American Kennel Club. Vuonna 1975 nämä klubit yhdistyivät, ottaen nimekseen Confederaqao do Brasil Kennel Club (CBKC). Yhteistyötä ei kuitenkaan kestänyt kauan. Yhdistymistä ajanut ryhmä katsoi itsensä syrjäytetyksi ja he perustivat uudelleen vuonna 1990 Associaqao Cinologica Brasileira (ACB) nimisen järjestön. Tilanne on se, että CBKC on FCI:n jäsen ja ACB:tä tukee AKC eli American Kennel Club. Jotta asia mutkistuisi on tuotava tiedoksi että vuonna 1997 ACB:stä on irtautunut ryhmä Rio de Janeirolaisia. He aikoivat kehittää Brasil Kennel Clubin kennelpoliittisesti yhtä merkittäväksi kuin CBKC ja ACB, ehkä vaikutusvaltaisemmaksi kuin em. yhdessä.

Kaikki edellä mainittu on minulle jotenkin tuttua. Suomessa vuonna 1889 perustettu Suomen Kennelklubi hajosi vuonna 1935 kahdeksi järjestöksi. SKK:n rinnalle perustettiin Suomen Kennelliitto. Klubi oli FCI:n jäsen. Liitto oli maata kattavampi ja jäsenmäärältään suurempi. Sotien jälkeen perustettiin yhteistyötä varten Suomen Kennelkeskuselin. Näin tulivat myös rekisteröimät koirat kansainvälisesti hyväksytyiksi. Vuonna 1962 järjestöt yhdistyivät nykyiseksi Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben ry:ksi.

Senhor Cruz de Olivera kertoo, että alkuperäinen Fila Brasileiro oli hiomaton, keskikokoinen ja vieraita vieroksuva. Jotkut epärehelliset kasvattajat alkoivat modernisoida Filaa risteyttämällä siihen englannin mastiffia, tanskandoggia, ja napolinmastiffia. Tuloksena oli väärennetty fila. Ne olivat kooltaan jättiläisiä vailla filan tyypillistä luonetta. Tuolloin fila rekisteröintilukemat olivat ruurimmat, fila oli Brasiliassa eniten rekisteröity koirarotu. Risteytykset vahiningoittivat 90 % koko filapopulaatiosta. Senhor Cruz de Oliveira kertoo, että Brasiliassa koiraharrastus on jakautunut kahtia filojen osalta ja ylipäätään kaikkienkin kaikista roduista ja näitä rotuja johtaa lukumääräisesti rottweiler. Luonteeltaan käyttökelpoisia filoja on kuitenkin jäljellä ja niiden rotujärjestönä toimii Clube de Aprimoramento do Fila Brasileiro (CAFIB). Järjestö on itsenäinen ja ainoa joka järjestelmällisesti tarkistaa jalostukseen kelpuutettujen filojen luonteen. Järjestö on filakasvattajien keskuudessa populaari.

Fila Brasileiron suuri kehittäjä, edesmennyt Senhor Paulo Santos Cruz laati rodulle rotumääritelmän. Määritelmä on noin 20 vuotta vanha. Siinä julkistetaan myös vääriä risteyksiä joita on tehty. Hänen monet vastustajansa kunnioittavat kaikesta huolimatta tätä rotumääritelmää ja pitävät sitä erinomaisena. 70-luvulla Paulo Santos Cruz keräsi ympärilleen kasvattajaryhmän joka toimii edelleen hänen kuolemansa jälkeen. Rotumääritelmä on CAFIB:n käytössa 70-luvun lopulla hylkäsi CBKC fila risteytyksien tekijöiden laatiman rotumääritelmän ja hyväksyi lähes täydellisesti CAFIB:n rotumääritelmän. Seuraavin eroavaisuuksin: CBKC hyväksyy mustan filan, ei rankaise tasapurentaa, ei rankaise mastiffin, tanskandogin ja napolinmastiffin sekoitustyypeistä vaan jättää sen tuomarien harkintaan, eikä arvostele filan luonetta. CBKC hyväksyy ja julkaisee uudelleen CAFIB:n filarekisterin ja itsenäisyyden. Edellisestä johtuen CAFIB joka on laadullisesti ja määrällisesti vaikuttavin Fila Brasileirojen rekisteröijä Brasiliassa saattaa siirtyä uuden BCK:n jäseneksi riipumattomana rotujärjestönä ? Jos olette jaksaneet lukea ajatuksella edellisen selonteon, voitte havaita että varsin sekava tilanne on vallinnut fila rodun kohdalla.

Tämä artikkeli on julkaistu arvoisan J.A.U Yrjölän luvalla





 

 
Marko Nurminen
http://www.higienopolis.net